Etsi jotain blogistani

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Lapsuuden lautapelit

Heipputirallaa! ;)

Kuka muistaa ne kultaiset ajat, jolloin pelattiin vielä lautapelejä? Jep, en minäkään... ellei huoneessani olisi isoa pelipinoa muistuttamassa. :D Lautapelit olivat iso osa lapsuuttani ja nyt kerronkin niistä neljä jotka jäivät parhaiten mieleen:

1. Muuttuva labyrintti
Klassikkopeli. Jo päiväkodissa pääsin pelaamaan tätä ihanaa peliä ja olin haltioissani, kun muistaakseni jouluna 2007 peli löytyi kuusen alta. Ja kun jotain peliä urakalla pelaa niin tulee siinä aika hyväksi: tämä peli kun vaatii aika paljon ajattelua. Voitin aina tyhmät kaverini, mutta hyvien pelaajien kanssa menikin hankalemmaksi! :D


2. Timpuri
Niille jotka eivät tiedä: peli muistuttaa huojuvaa tornia, mutta siinä on erivärisiä laattoja. Noppaa heittämällä saa selville minkä värinen palikka pitää poistaa ja niiden kanssa sitten rakennetaan torniin lisää kerroksia. Olin melko hyvä tässä ja ainakin sai kunnon naurut kun torni kaatui. Toisaalta oma vuoro oli aina paniikki: mitä jos saankin nopasta sinisen eikä mikään sininen ole hyvässä kohdassa. Ja arvatkaa vain, sainko?

3. Afrikan tähti (ja Inkan aarre)
Afrikan tähteen jos mihin liittyy ihania muistoja. Meidän pelissä yhden rosvon tunnisti takaa, joten laitoimme sen aina paikkaan jonne kukaan ei menisi, kunnes äiti tylsänä piirsi yhteen valkoisen (jota muuten kutsuimme maidoksi) merkkiin r-kirjaimen tehdäkseen siitä uuden rosvon. Myöhemmin monipuolisempi Inkan aarre korvasi vanhan pelin ja senkin parissa on vietetty yllin kyllin hauskoja hetkiä!

4. Kanin loikka
En tiedä kuinka moni tietää tämän pelin, mutta sen ideana oli selvittää rata ja päästä ensimmäisenä porkkanan luo. Omalla vuorollaan nostetaan kortti joka kertoo montako askelta mennään eteenpäin tai pitääkö kääntää porkkanaa, jolloin jonnekin kohtaa ilmestyy reikä ja kani putoaa. Opin aika nopeasti logiikan, jolla kolot ilmestyvät joten se toi etulyöntiaseman peliin. Välillä myös muokkasinme säntöjä: kuka saa ekana kaikki kanit maaliin (jolloin tippuneet kanit sai takaisin). Peli oli suositeltu 4-8-vuotiaille mutta jostain syystä peliä tuli pelattua varmaan 12-vuotiaaksi... :D


Sellaista tällä kertaa... ;D Mitä lapsuuden pelejä teidän kaapistanne löytyy?

Ja hyvää vappua! Älkää vetäkö pahoja kännejä... ;)

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Viisi tarinaa lapsuudesta

Heipputirallaa! :-P

Tarinatuokion aika! Vaikka lapsuuteni ei niin erityisen mielenkiintoinen ollutkaan, totta kai sieltä löytyy tarinoita kerrottavaksi. Outoa ajatella että näistäkin on jo se 10 vuotta. :o Vanha olo.

Mutta eiköhän aloiteta...

Ollessani noin 5-vuotiaana päiväkodissa, vuotta vanhemmat ysiysit kiusasivat minua hieman. Ei mitenkään pahasti, en saanut traumoja. Syy oli vain hieman outo: olin saman niminen kuin yksi heistä! (Todiste siitä, että lapsi löytää aina syyn kiusta) He lähinnä nimittelivät minua pikku-nimeksi ja jahtasivat ulkona mutta muuten sain olla aika rauhassa. Nykyään mietin tuota lähinnä lol-asenteella.

Päiväkodissa tuli myös itse hieman kiusattua. Lapset ne ovat sitten niin ihania... Yksi pari vuotta nuorempi pikkupoika tuli häiritsemään minun ja kaverini leikkiä ja suutuksissani sitten löin häntä. Totta kai poika juoksi itkien kantelemaan jollekin hoitajalle ja minä tajusin olevani pulassa. Yritin juosta jäteastian taakse piiloon mutta en ehtinyt ja jäin kiinni. Harmi, sillä vielä tänä päivänä olen sitä mieltä että piilo olisi ollut hyvä eikä minua olisi heti hoksattu löytää sieltä.

Sitten siirtykäämme vessaan...


Tämä ei ole se perinteisin vessatarina mitä ehkä mietitte. Olin noin 6-7-vuotiaana siskoni kanssa kummeillani yökylässä sillä vanhempamme halusivat omaa aikaa. Olin sitten mennyt yläkerran vessaan lukitsematta ovea mutta lukko oli hämäävä ja näytti punaista sisällä jonka vuoksi luulin lukinneeni oven. Ja kun käänsin lukkoa avatakseni oven, se menikin oikeasti lukkoon enkä luonnolliaesti päässyt ulo. Ja minä menin paniikkiin kun luulin kuolevani sinne. (Äly hoi älä jätä) Kummitädin avulla sitten pääsin ulos ja nykyään mietin miten tyhmä lapsi olenkaan ollut.

Suunnilleen saman ikäisenä pallerona tiputin muumi tikkarin takapihallamme terassilauteiden alle. Harmihan siinä meinasi tulla vaikka se olikin vihreä eli inhokki makuni. Onneksi äiti pelasti päivän ja taikoi jostain kaappinsa perukoilta minulle muumi tikkarin ja tällä kertaa punaisen eli suosikkini. Kyllä yksi tikkari voi vaikuttaa paljon mielialaan.


Ja vielä muisto ensimmäisestä koulupäivästäni. Lähes kaikki päiväkodistamme tulivat samalle ala-asteelle joten tunsin varmaan puolet luokaltani etukäteen. Heistä yksi oli totta kai "ihastukseni". Totta kai minun on päästävä istumaan hänen viereen joten kun pääsimme luokkaan valitsemaan istumapaikkojamme juoksin päästäkseni ja pääsinkin. Typerää ehkä, mutta olimme muutenkin aika hyviä kavereita vaikka silloinen paras kaveri saattoi tulla hieman mustasukkaiseksi kun "ihastus" meni hänen edelleen.

Semmoisia tarinoita. Ja koska minulle sattui lapsena yhtä sun toista, näitä kyllä riittää kerrottavaksi myöhemminkin. Eri asia sitten on paljonko muistan! :D

torstai 12. huhtikuuta 2018

Valion jätskit testissä

Heippaa!

Kuinka moni teistä tietää uudet valion purkkijäätelöt? Makuja on kuusi ja olen maistanut niistä jo neljää joten ajattelin kertoa omaa mielipidettä niistä. ;D

Kaikki kuusi makua. Olen maistanut kaikkia paitsi mansikka-basilikaa ja mustikka-ruista.

Kreisi kinuski
Ensivaikutelma oli hyvä sillä rakastan kinuskia. Sitä ei kuitenkaan voi syödä paljoa kerralla koska se on aika ällömakeaa. Jos ei tykkää kinuskista tai toffeesta, ei kannata maistaa. 4/5

Salmiakki-chili
Aluksi maistuu pelkältä salmiakkijäätelöltä mutta sitten tulee sellainen potku. Itse en ole tulisen ruuan ystävä joten potku vähän häiritsee vaikkei se paha olekaan. Toisaalta jos makuun kuuluu chili niin kai siinä on se oltava. 3/5

Macchiato-suklaa
Melko hyvää, ainakin jos pitää kahvista. Itse en pidä mutta voisin silti syödä tätä koska maku ei ole kovin paha. En silti suosittele niille jotka eivät ole kahvin ystäviä, muille varmasti maistuu. 2/5

Porkkanakakku
Porkkana jäätelössä saattaa kuulostaa epäilyttävältä, mutta se ei maistu juuri yhtään porkkanalle. Porkkanakulta tai oikeastaan sen tuorejuustolta de sen sijaan maistuu. Todella hyvää. 5/5

Mansikka-basilika ja mustikka-ruis ovat siis vielä kokeilematta. Vähän epäilyttää basilika jäätelössä enkä erityisemmin pidä mustikoista joten saa nähdä maistanko niitä koskaan! :D Porkkanakakkua voin sitten mutustaa senkin edestä koska hyvää oli!

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Sims Freeplay #75 Parisuhde koetuksella

Heii!

Kuten twitterissä minua seuraavat (somesillygirl) huomasivat, kuvailin viikonloppuna sims postausta. Ja nyt sitten julkaisen sen teille, nauttikaa! x)

Aluksi on pakko pahoitella että kutsuin näitä lapsia viime postauksessa Greeneiksi vaikka he ovat Wilsoneita! :D

Heppoja ei olekaan vähään aikaan näkynyt.

No, onneksi Donnalla on aikaa hevosille.

Tadaa!

Rubylla riittää töitä. Ainakin hän pääsi luudanvarresta pois!

Nimittäin kuntolaitteet pitää testata.

Näköjään myös korjata... :o

Aikuisten hurja elämä.

Kiintiö kuva Hawkerista. Epämukavan näköinen asento. :D

Eikä unohdeta Hawker junioria. :3

"Miksi äiti syö kaikki ruuat eikä jätä mulle mitään..."

Pakollinen vyöpäivitys: Oscarilla on nyt liila vyö.

Balettia harrastavan Oliver-veljen asu on myös hieman muuttunut.

Stacy on Bellien pieni lellipentu.

Kyllä minäkin lellisin tuota söpöläistä. Miksi sims taaperot ovat niin ihania?

Äitikin antaa huomiota.

Eikä vanhempiakaan saa unohtaa... ;)

Serkukset pitkästä aikaa yhdessä.

Tosin, he saavat näköjään kolmannen pyörän.

Totta kai George haluaa tutustua uuteen naamaan.

Ehkä liikaakin... ;o

Siitäkös Julia raivostui!

"George, sulla on jo vaimo! Miks pilata hyvä avioliitto tollasen bimbon kanssa?"

"Yritin vaan olla ystävällinen mut näköjään haluat mun vaa vittuilevan uusille naamoille!"

Oscar kasvoi teiniksi. Se siitä karatesta sitten.

Uudistettu huone. Kun karate jäi, hän saa luvan aloittaa kitaran soiton. ;D

Kate, älä yritä olla nuorekas. Olet keski-ikäinen perheenäiti.

Tilannekuva. xD

Donna on saanut kuulla aviomiehensä seikkailuista...

"Rakas, älä nyt viitsi... Me ollaan vaan ystäviä, ei muuta. En ikinä vaihtaisi sinua häneen!"

"Toivottavasti et sillä tää on viimeinen varoitus. Jos et halua pakata tavaroitasi, käyttäydy kuten oikea aviomies!"

"Tietysti rakas."

Benjamin, heti pois sieltä!

Ja heti juoruamaan siskolle. :D

Normi päivä kun viikatemies lueskelee lehteä toisten sohvalla...

"No ei sitten lueta jos se on ongelma."

Nyt viikatemies alkoi sitten syödä omenaa.

Tosin, koska hän on pelkkä kaapu, omena vain meni sen läpi ja tipahti helmoista lattialle. :D

Ja nyt pitää katsoa onko takamus kunnossa. Viikatemies on hämmentäbä tapaus.

Tähän lopetan. Paitsi että löysin uuden mobiili sims pelin ja mietin, pitäisikö siitä vääntää postausta. Se muistuttaa enemmän oikeaa tietokone simssiä ja on ihan hauskaa pelattavaa, ainakin mitä nyt olen pari päivää pelannut. :-P

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Muutama netti testi

Iltaa!

Mikä olisikaan hauskempaa pääsiäis puuhaa kuin selvittää milloin ja miten kuolee? Tein kaksi nettitestiä jotka eivät tietenkään ole satavarmoja mutta hauskoja ainakin. Niinpä jaan tulokset kanssanne mutta jos teitä kiinnostaa niin menkää toki itsekin testaamaan linkeistä! ;)

Ensiksi milloin kuolen:

En nyt sanoisi että se on joko tai mutta pääosin elän ihan mukavasti, ainakin tällä hetkellä. (alin)

No, ainakin yritän... :D (alin)

Miksi en haluaisi tehdä ja nähdä kaikenlaista vielä kun voin? (ylin)

Jos mikään muu ei auta, joskus väkivalta on ainoa keino, vaikka vihaisena saatankin olla hieman väkivaltainen. (ylin)

En ole mikään biletyyppi joten luultavasti menisin vessaan piiloon. :D (ylin)

Ehkä helpoin kysymys tähän asti... (alin)

Arki lukiolaisena ja nuorena aikuisena on aika stressaavaa enkä ikinä voisi kuvitella tuhlaavaani vapaata mihinkään pöpelikössä hyppimiseen! (keskimmäinen)

Ei harmainta aavistustakaan. (ylin)

Vaikeat vaihtoehdot, mutta ei se nyt kamalan rasittavaa lukiosta huolimatta. (alin)

Onneksi en! D: (ylin)

"Hyvin vanhaksi", täytän tuona vuonna 71. Tosin testi ei ikinä kysynyt ikääni... Enkä kyllä sanoisi huolehtivani terveydestäni, sillä vain makaan ja syön!

Sitten millä tavalla kuolen:

Riippuu kyllä ihan illasta mutta pääosin en ole uninen tai bilehile. (keskimmäinen)

Hyi, en ikinä puhu tuntemattomille ellei ole ihan pakko! (alin)

En tiedä onko oma matkuseteluni paljon mutta ainakin olen poistunut kotoa ja aika kauaskin välillä... (keskimmäinen)

Rakastan mukavia vaatteita. (keskimmäinen)

Harmi etten omista kissaa, muuten olisin voinut valita ylimmän! :D (keskimmäinen)

Pahin mitä olen tehnyt oli kävely punaisia päin joten... (ylin)

Elämässä pitää olla tapahtumia mutta liikaa on aina liikaa. (alin)

Vai myrkytykseen? Täytyypä tosiaan olla varuillaan, varsinkin syyskuussa 2071...

Näiden tietojen kanssa on mukava mennä nukkumaan. :) Hyvää yötä kaikille ja käykää ihmeessä itsekin testaamassa kauanko täällä täytyy yhä kitua ja millä tavalla lähtee pois... ;)