Moi!
Päätin tuossa jokin aika sitten että teen postauksia varastoon helmikuuta varten, kun minulla on hieman kiireinen kuukausi enkä halua teidän olevan liian kauan ilman postusta. Oho, pitkä lause! :D Joka tapauksessa tässä on nyt ensimmäinen ajoitettu postaus simssistä sillä nyt on inspiraatiota siihen! Nauttikaa. x)
George-raukka joutuu huolehtimaan perheen vauvoista melkein kokonaan yksin sillä Donna on koko ajan puuhaamassa jotain. :(
Ja nimenomaan vauvoista monikossa. Tässä ovat Benjamin ja Jennifer, uudet Wilsonit!
Mutta missäs se äiti luuraa? Sain viimein surffi paikan, josta hän innostui.
Sitten poseeraus simsbookkia varten.
Juliasta on varmaan mukava palata kotiin töistä huomatakseen isänsä aiheuttaneen tulipalon. En kyllä saisi päästää vanhuksia keittiöön, tuntuu että he ovat aina aiheuttamassa tulipaloja! :D
"Viis tulipalosta, minulla on nälkä."
Greeneillä ollaan esiteinejä. Oliverista tulee pienet Elvis vibat. En tiedä miksi.
Pitää sille kisullekin antaa huomiota. :3
Sitten Luke vei poikansa harrastamaan karatea. Pitäähän lapsilla harrastus olla!
Oscar innostui heti, mutta Oliverilla ei näytä sujuvan.
Niinpä hän siirtyi balettiin. Ja mikäs siinä, ei baletti ole vain tyttöjä varten.
Henry ja Stephanie ovat vanhoja.
Kuolevien vanhusten vuoksi tarvitaan uusia sukupolvia. Tässä ovat Rosie ja Gilbert Bell, uudet pakkonaitetut simini, joista lisää myöhemmissä postauksissa... ;)
Niin mitä niistä kuolevista vanhuksista...
Julia oli reilu ja jätti äitinsä yksin suremaan muuttaessaan vihdoin omaan kotiin jossa on uima-allas!
Lemmikkejä riittää. Totta kai Rex muutti Julian mukana ja tontilla nyt sattuu elelemään pieni pupu.
Ensimmäinen vieras on Lucy Green.
Että sellaiset tuparit! :D
Laura tahtoisi leikkiä äitinsä kanssa, mutta tämä on vain koneella. :(
"Äiti tule, jooko? Voidaan leikkiä sitä kivaa balleriina leikkiä!"
"Ihan tyhmä äiti! Tahtookohan isi leikkiä?"
Näköjään! Kaksikko rupesi piilosille.
Upea piilo. Jälleen kerran.
Samat sanat. Toisaalta taaperot nyt ovat niin pieniä ettei niiltä voi edes odottaa hyviä piilopaikkoja. Ja ehkä aikuiset sitten esittävät tyhmiä lasten iloksi. :D
Hyvästi sitten, Thomas Wilson. Olit kiva sim. ;_;
Samoin sinä, Charlie Wilson o.s. Nelson.
"Onpa tämä tappaminen rankkaa! Nyt tarvitsen kaljaa."
Nähdään taas ensi postauksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti