Etsi jotain blogistani

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Jos saisin käsikirjoittaa elämäni...

Moipa moi (moi-versio heipä hei) ;D

Jos saisin käsikirjoittaa elämäni, se tulisi olemaan aika tapahtumarikas ja epärealistinen. Ainakin siitä saisi hyvän elämätarinan. :D Nyt saatte tietää, millainen elämäni olisi, jos saisin käsikirjoittaa sen.

So let's start!

Kesken lukion (eli tyyliin ensi vuonna) tajuan, että osaan laulaa todella hyvin. Ääneni on upea ja sävelkorvani täydellinen. Niinpä suuntaan laulukilpailuun ja kas kummas, voittohan sieltä tulee! Ja upea urani pääsee alkamaan.

Laulamisen lisäksi pääsen myös dubbaamaan piirrettyjä, varsinkin sellaisia (eli Disney -leffoja), joissa roolihahmo myös laulaa. Niiden jälkeen pääsen myös näyttelemään "oikeissa" elokuvissa ja sarjoissa ja minusta tulee aika tunnettu. Lopulta niin tunnettu, että pääsen 25-vuotiaana matkaamaan Hollywoodiin!


Näyttelijän- ja laulajanurani jatkuvat nyt siis Amerikassa. Niinpä julkisuuteni vain kasvaa. Samoin lompakkoni. Niinpä elämäni on aika hulppeaa kartanoiden ynnä muiden keskellä.

Toki myös tapailen miehiä, mutta suhteista ei synny mitään vakavaa, kunnes unelmieni mies saapuu elämääni..! <3


Ihastun heti komeaan mieheen ja hän minuun. Alamme tapailla ja viettää romanttista aikaa yhdessä. Se on ihanaa!


Kun olemme seurustelleet 2 vuotta, mies vie minut katsomaan auringonlaskua rannalle. On todella kaunista. Ja romanttista. Eikä romantiikka lopu siihen, sillä hän kosii minua ja suutelemme pian kihlaparina. Huokaus!

Vietämme häät ja muutamme ihanaan kartanoon. Avioliittomme on ihanaa aikaa. Sen keskellä kuitenkin jatkan uraani eikä mieskään jää toimeettomaksi, vaan hän auttaa hyväntekeväisyydessä. Kiireistä huolimatta meillä on kuitenkin aikaa toisillemme.

Mutta kun kaikki on ihanimmillaan, rakas mieheni joutuu auto-onnettomuuteen ja kuolee! :(

Olen todella surullinen. Niin surullinen, että lopetan urani ja otan talon täyteen kissoja. Kissat auttavat minua jaksamaan ja pian saan elämäni mallilleen, surusta huolimatta.


Lopulta sitten kuolen vanhuuteen. Siitä huolimatta kukaan ei ikinä unohda minua eikä elokuviani, saati musiikkiani.

LOPPU

p.s. Saa soittaa käsikirjoittajille ja ehdottaa uutta draama sarjaa Salkkareiden ja Kauniiden ja Rohkeiden rinnalle... :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti